torstai 28. maaliskuuta 2013
tiistai 26. maaliskuuta 2013
Ei jeesus
Vittu kyllä se on uskomatonta. Lukeeko mun otsassa: "VAIHTOEHTO"
Exä ehdotti että olis kivaa viettää aikaa yhdessä pitkästä aikaa, ja vaikka vähän enemmänkin. ja kas kummaa, se on juuri ERONNUT.
Sit eräs toinen hoitoni otti muhun yhteyttä vuosien jälkeen, ja sekin odottaa meidän jälleen näkemistä tällä viikolla. Yllättävää eikö: Sekin on juuri ERONNUT!
Vittu kyllä sitä ihmisillä on pokkaa. Onneksi mua ei kiinnosta entiset koska tiedän miksi niitä joskus lakkasin näkemästä, ja mä en tosiaankaan ole mikään vitun lohdutuspalkinto.
Exä ehdotti että olis kivaa viettää aikaa yhdessä pitkästä aikaa, ja vaikka vähän enemmänkin. ja kas kummaa, se on juuri ERONNUT.
Sit eräs toinen hoitoni otti muhun yhteyttä vuosien jälkeen, ja sekin odottaa meidän jälleen näkemistä tällä viikolla. Yllättävää eikö: Sekin on juuri ERONNUT!
Vittu kyllä sitä ihmisillä on pokkaa. Onneksi mua ei kiinnosta entiset koska tiedän miksi niitä joskus lakkasin näkemästä, ja mä en tosiaankaan ole mikään vitun lohdutuspalkinto.
maanantai 25. maaliskuuta 2013
Without you
"Hienoja olivat hetket, jotka kanssani jaoit. Kauniita olivat minuutit,
jotka vierelläni vietit. Kultaisia ovat muistot, jotka ikuisesti jää.
Ehkä vielä jonain päivänä voit hymyillä nähdessäsi minut."
Tuntuu et joku olis just repiny sydämen mun rinnasta. Mun jalat ei kanna, ja tuntuu etten jaksa edes hengittää. Kyyneleet valuu ja en ole koskaan tuntenut oloani näin yksinäiseksi. Ainoa mistä voin olla onnellinen on, että huomasin pystyväni rakastumaan. Ja niin mä rakastuinkin, niin helvetin lujaa.
jotka vierelläni vietit. Kultaisia ovat muistot, jotka ikuisesti jää.
Ehkä vielä jonain päivänä voit hymyillä nähdessäsi minut."
Tuntuu et joku olis just repiny sydämen mun rinnasta. Mun jalat ei kanna, ja tuntuu etten jaksa edes hengittää. Kyyneleet valuu ja en ole koskaan tuntenut oloani näin yksinäiseksi. Ainoa mistä voin olla onnellinen on, että huomasin pystyväni rakastumaan. Ja niin mä rakastuinkin, niin helvetin lujaa.
lauantai 23. maaliskuuta 2013
Fear
Ärsyttävää. Elämä on ollut taas suhteellisen mukavaa, ja en ole miettinyt erästä niin paljoa enää.. kunnes näin siitä viime yönä unta. Samanlaista vaiheilua se oli siinä unessakin: kuumaa, kylmää, kuumaa ja taas kylmää. Ei ollu taas kivaa herätä sydän palasina. Miten ehdinkin tälläisiin tunteisiin noin pienen ajan sisällä? Ärsyttävää.
Mietin että poistaisin kyseisen henkilön Facebookistani ja Skypestäni. Jokin estää mua tekemästä sitä, en tiedä kuitenkaan mikä. Mun pitäis viikon päästä mennä sen luo bileistä mut menenkin Espooseen Naten ja Nicon luo. En yksinkertaisesti USKALLA mennä sen yhden luokse taas rikkomaan sydäntäni.
Jotenkin olin niin varma siitä että tässä on kyse jostain suuresta kohtalosta ja siksi avasin sydämeni ja annoin itseni täysin. Mun päässä huutaa 2 ääntä: toinen joka sanoo ettei mun kannata enää ikinä ihastua keneenkään, ja toinen joka sanoo että mä en voi vaan pelätä, vaan on otettava riskejä ja mentävä virran mukana. Kuuntelen mielummin jälkeistä ääntä.
Mietin että poistaisin kyseisen henkilön Facebookistani ja Skypestäni. Jokin estää mua tekemästä sitä, en tiedä kuitenkaan mikä. Mun pitäis viikon päästä mennä sen luo bileistä mut menenkin Espooseen Naten ja Nicon luo. En yksinkertaisesti USKALLA mennä sen yhden luokse taas rikkomaan sydäntäni.
Jotenkin olin niin varma siitä että tässä on kyse jostain suuresta kohtalosta ja siksi avasin sydämeni ja annoin itseni täysin. Mun päässä huutaa 2 ääntä: toinen joka sanoo ettei mun kannata enää ikinä ihastua keneenkään, ja toinen joka sanoo että mä en voi vaan pelätä, vaan on otettava riskejä ja mentävä virran mukana. Kuuntelen mielummin jälkeistä ääntä.
maanantai 18. maaliskuuta 2013
jep
Ilmeisesti hommat ei oo muuttunu mihinkään. Olis ollu mahdollisuus tutustua mieheen, torjuin sen ennenku sanoin ees moi. Parempi olla yksin ja olla ottamatta riskejä...not...yes....not...
vittu että ärsyttää.
vittu että ärsyttää.
lauantai 16. maaliskuuta 2013
Blah
Taas sydän hypähtää kurkkuun ja odotan jotain mitä ei kuitenkaan tapahdu. Niin perseestä, tekis mieli vaa luovuttaa välistä.
En tajuu et mikä tarkoitus kohtalolla on pelleillä mun tunteilla, olisin tahtonut vain yhtä asiaa. Well destiny, fuck you. Jos tarkoitus on se että mun kuuluu olla yksin niin vittuako tulet heiluttelemaan herkkuja nenän eteen, annat maistaa pikkasen ja sitten et annakkaan mitään ja syljet naamalle. Kyllä ärsyttää. Tää toinenkaan vaihtoehto mitä mulle ehdotettiin, ei sovi mulle. Muuten en pysty koskaan unohtamaan ja mul on aina sydän rikki. Toisin sanoen haluan kaiken tai en mitään.
Asiasta kukkaruukkuun:
Ja vittu että jaksaa vaan hämmästyttää että miten ihmisillä on POKKAA???!!!! "mä vaan oon tällänen" - ei ole kelpo selitys tollaselle pelleilylle. Kunnioita saatana ihmisiä ympärilläs, äläkä pilaa ite kaikkea ja sitten valita kun elämäs on niin perseestä.
En tajuu et mikä tarkoitus kohtalolla on pelleillä mun tunteilla, olisin tahtonut vain yhtä asiaa. Well destiny, fuck you. Jos tarkoitus on se että mun kuuluu olla yksin niin vittuako tulet heiluttelemaan herkkuja nenän eteen, annat maistaa pikkasen ja sitten et annakkaan mitään ja syljet naamalle. Kyllä ärsyttää. Tää toinenkaan vaihtoehto mitä mulle ehdotettiin, ei sovi mulle. Muuten en pysty koskaan unohtamaan ja mul on aina sydän rikki. Toisin sanoen haluan kaiken tai en mitään.
Asiasta kukkaruukkuun:
Ja vittu että jaksaa vaan hämmästyttää että miten ihmisillä on POKKAA???!!!! "mä vaan oon tällänen" - ei ole kelpo selitys tollaselle pelleilylle. Kunnioita saatana ihmisiä ympärilläs, äläkä pilaa ite kaikkea ja sitten valita kun elämäs on niin perseestä.
perjantai 15. maaliskuuta 2013
torstai 14. maaliskuuta 2013
keskiviikko 13. maaliskuuta 2013
Wow...
Ymmärsin äsken jotain, mitä oon yrittäny miettii siitä asti kun erosin B:n kanssa. Nyt vaan tuijotan eteeni kun ymmärrän, ettei mun enää tarvitse etsiä vastausta.
Mä luulin että ikävoin B:tä, ja sitä mitä mulla ja sillä joskus oli. Oon pelänny että en tuu koskaan löytämään ketään samanlaista, ja oon yrittäny ettiä kopiota siitä ihmisestä elämääni. Oon miettiny kaikkia niitä virheitä mitä tein meidän suhteessa: kielsin sitä, rajoitin sitä, syytin sitä ties mistä... ja kaikissa suhteissani B:n jälkeen oon varonu korottamasta ääntäni kertaakaan, etten vaan tekis mitään samoja virheitä ja jäisi taas yksin. Siispä olen ottanut vaikka mitä paskaa niskaani ja niellyt kaiken, lopputulos on ollut se että tulin hyväksi käytetyksi ja rankasti. Oon ollu epätoivonen että mitä mun kuuluu tehdä: jos sanon vastaan, mut jätetään. Jos en sano mitään vastaan, multa viedään kaikki ja jätetään.
Tänään tuhannen mutkan kautta ymmärsin, etten ikävöi B:tä. En ikävöi meidän suhdetta, enkä enää halua rangaista itseäni.
Mä ikävöin vakaata parisuhdetta. B on ainoa kenen kanssa oon asunut yhdessä. Mulla ei ole vain kokemusta muista vakaista parisuhteista.
Mä ikävöin sitä että tulen kotiin, ja siellä odottaa mun rakas. Se pelaa tietokoneella ja vaan moikkaa, eikä mun tarvii loukkaantua siitä että se ei tuu suutelemaan mua ovelle. Että voin kysyä mitä se haluais syödä, eikä tarvis aina olla jotain spessuu. Että ajatus yhteisestä huomisesta on itsestään selvää, eikä mun tarvitse pelätä että kohta jos teen jotan väärin, olen taas yksin. Että nukkumaan mennessä toinen ottaa mut kainaloon, koska se rakastaa mua, eikä sitä tarvii erikseen todistella. Jonka kanssa huumori ja seksi toimii ja romantiikkaa on sopivasti. Että mies tulee kotiin ruusu kädessään vain siksi, että halusi ilahduttaa mua. Ei siksi että on riidelty tai että on joku ketun häntä kainalossa. Ja jos tapellaan, ei tarvii pelätä että tulee jätetyksi, vaan tietää että kyllä ne asiat tulee sovittua ja ei tarvitse mennä peloissaan nukkumaan.
Siks mä oon pelänny ku oon tavannu erilaisia ihmisiä, et voiko tästä nyt tulla mitään kun ei tuokaan ole niin kuin B. Ei sen tarvitse olla B, sen tarvitsee olla joku joka rakastaa mua ehdoitta ja ei uhkaile mua käyttäytymisellään tai sanoillaan.
Mun olo on niin rauhallinen.
Mä luulin että ikävoin B:tä, ja sitä mitä mulla ja sillä joskus oli. Oon pelänny että en tuu koskaan löytämään ketään samanlaista, ja oon yrittäny ettiä kopiota siitä ihmisestä elämääni. Oon miettiny kaikkia niitä virheitä mitä tein meidän suhteessa: kielsin sitä, rajoitin sitä, syytin sitä ties mistä... ja kaikissa suhteissani B:n jälkeen oon varonu korottamasta ääntäni kertaakaan, etten vaan tekis mitään samoja virheitä ja jäisi taas yksin. Siispä olen ottanut vaikka mitä paskaa niskaani ja niellyt kaiken, lopputulos on ollut se että tulin hyväksi käytetyksi ja rankasti. Oon ollu epätoivonen että mitä mun kuuluu tehdä: jos sanon vastaan, mut jätetään. Jos en sano mitään vastaan, multa viedään kaikki ja jätetään.
Tänään tuhannen mutkan kautta ymmärsin, etten ikävöi B:tä. En ikävöi meidän suhdetta, enkä enää halua rangaista itseäni.
Mä ikävöin vakaata parisuhdetta. B on ainoa kenen kanssa oon asunut yhdessä. Mulla ei ole vain kokemusta muista vakaista parisuhteista.
Mä ikävöin sitä että tulen kotiin, ja siellä odottaa mun rakas. Se pelaa tietokoneella ja vaan moikkaa, eikä mun tarvii loukkaantua siitä että se ei tuu suutelemaan mua ovelle. Että voin kysyä mitä se haluais syödä, eikä tarvis aina olla jotain spessuu. Että ajatus yhteisestä huomisesta on itsestään selvää, eikä mun tarvitse pelätä että kohta jos teen jotan väärin, olen taas yksin. Että nukkumaan mennessä toinen ottaa mut kainaloon, koska se rakastaa mua, eikä sitä tarvii erikseen todistella. Jonka kanssa huumori ja seksi toimii ja romantiikkaa on sopivasti. Että mies tulee kotiin ruusu kädessään vain siksi, että halusi ilahduttaa mua. Ei siksi että on riidelty tai että on joku ketun häntä kainalossa. Ja jos tapellaan, ei tarvii pelätä että tulee jätetyksi, vaan tietää että kyllä ne asiat tulee sovittua ja ei tarvitse mennä peloissaan nukkumaan.
Siks mä oon pelänny ku oon tavannu erilaisia ihmisiä, et voiko tästä nyt tulla mitään kun ei tuokaan ole niin kuin B. Ei sen tarvitse olla B, sen tarvitsee olla joku joka rakastaa mua ehdoitta ja ei uhkaile mua käyttäytymisellään tai sanoillaan.
Mun olo on niin rauhallinen.
._.
Väsyttää niin paljon. Vaikka nukkuis kuinka niin voisin vaan maata sängyssä ikuisuuden. Töissä on helppoa olla kun pitää keskittyä asiakkaisiin ja voi nauraa työkavereiden kanssa. Silloin en muista mitään pahoja asioita.
tiistai 12. maaliskuuta 2013
._.
Huoh. Tänään töissä näin niin tutun näköisen henkilön, että ihan rintaan pisti. Onneksi osaan niellä itkuni koska muistot valtas mielen ja olin vähän apeana.
+ tämä sama henkilö oli laittanut mulle viestiä. Huomasin ruokkiksella ollessani, eikä oikein tehnyt mieli syödä sit enää.. hohhoijjaa. Ehkä tää tästä vielä.
Voisko se vitun kevätkin jo tulla? Ärsyttää tää vitun lumi, pimeys ja kylmyys.
+ tämä sama henkilö oli laittanut mulle viestiä. Huomasin ruokkiksella ollessani, eikä oikein tehnyt mieli syödä sit enää.. hohhoijjaa. Ehkä tää tästä vielä.
Voisko se vitun kevätkin jo tulla? Ärsyttää tää vitun lumi, pimeys ja kylmyys.
maanantai 11. maaliskuuta 2013
Just For Now
Hmmm mielenkiintoinen fiilis etten sanois! Univajeesta huolimatta olo on hymyileväinen ja aktiivinen, kuuntelen Imogen Heap - Just For Now:ta ja laulan kovaan ääneen ja jammailen, kissatkin ihmettelee :D
Töissä oli hiljaista näin kauneusviikon jälkeisenä maanantaina, aluksi väsytti ihan törkeesti ja join kupittain kahvia. Jossain vaiheessa näin jonkin sortin harhoja kun kuljin kassan ohi, näytti nimittäin siltä että se myyntitiski kaatuu mun päälle? :'D Jossain vaiheessa olo oli ihmeellinen. En pysynyt paikallani ja olin asiakkaillekin ylitse vuotavan iloinen ja lauleskelin hiljaa itsekseni, jotkut asiakkaat mulle vähän naureskelikin :D
Puhuin kaverin kanssa äsken puhelimessa viime päivien tapahtumista, en voi kuin todeta että what ever, alan jo tottumaan tähän samaan kaavaan, alko vaa naurattaa. Oon niin tyytyväinen että asiat selvis jo alkuvaiheessa, etten kerinnyt erääseen henkilöön kiintymään. Tästä on helppo jatkaa eteenpäin, minä olen oma vahva ihana itseni <3 Mutsikin naureskeli että tää on joku siltä peritty juttu, kun sillä on ollu yhtä hyvä tuuri miesten kanssa kuin mullakin. Onneks oon nuori, villi ja vapaa ja ehdin vielä joskus asettumaan jonkun kanssa aloilleni, joka rakastaa mua yhtä villisti. Tuolla jossain se on :> Enää en pelkää ihastua, jos elämässä ei oo ylä- ja alamäkiä, olet kuollut. Mä aion tästä lähtien tarttua kaikkiin mahdollisuuksiin mitkä näen mielenkiintoisiksi, ja mennä täysillä. Jos tulee kolhuja, niin siinähän tulee, mä selviän aina.
It's that time of year
Leave all our hopelessness's aside
If just for a little while
tears stop right here
I know we've all had a bumpy ride.
I'm secretly on your side
Bite tongue
Deep breaths
Count to ten
Nod your head
<3
Töissä oli hiljaista näin kauneusviikon jälkeisenä maanantaina, aluksi väsytti ihan törkeesti ja join kupittain kahvia. Jossain vaiheessa näin jonkin sortin harhoja kun kuljin kassan ohi, näytti nimittäin siltä että se myyntitiski kaatuu mun päälle? :'D Jossain vaiheessa olo oli ihmeellinen. En pysynyt paikallani ja olin asiakkaillekin ylitse vuotavan iloinen ja lauleskelin hiljaa itsekseni, jotkut asiakkaat mulle vähän naureskelikin :D
Puhuin kaverin kanssa äsken puhelimessa viime päivien tapahtumista, en voi kuin todeta että what ever, alan jo tottumaan tähän samaan kaavaan, alko vaa naurattaa. Oon niin tyytyväinen että asiat selvis jo alkuvaiheessa, etten kerinnyt erääseen henkilöön kiintymään. Tästä on helppo jatkaa eteenpäin, minä olen oma vahva ihana itseni <3 Mutsikin naureskeli että tää on joku siltä peritty juttu, kun sillä on ollu yhtä hyvä tuuri miesten kanssa kuin mullakin. Onneks oon nuori, villi ja vapaa ja ehdin vielä joskus asettumaan jonkun kanssa aloilleni, joka rakastaa mua yhtä villisti. Tuolla jossain se on :> Enää en pelkää ihastua, jos elämässä ei oo ylä- ja alamäkiä, olet kuollut. Mä aion tästä lähtien tarttua kaikkiin mahdollisuuksiin mitkä näen mielenkiintoisiksi, ja mennä täysillä. Jos tulee kolhuja, niin siinähän tulee, mä selviän aina.
It's that time of year
Leave all our hopelessness's aside
If just for a little while
tears stop right here
I know we've all had a bumpy ride.
I'm secretly on your side
Bite tongue
Deep breaths
Count to ten
Nod your head
<3
sunnuntai 10. maaliskuuta 2013
tiistai 5. maaliskuuta 2013
Crush
Olin J:n kanssa koko viikonlopun, ihanaa oli mutta ristiriitaiset tunteet velloo sisällä.
J sano tulevansa mun luo pe heti kun pääsee töistä. Päästyäni itse töistä koitin soittaa sille mutta sen puhelin oli kiinni?! Eihän se tiiä missä mä asun ku en oo vielä osoitettakaan antanut, ja sen pitäis olla jo matkalla tänne. Se pieni vittumainen ääni alkoi ilkkua korvissa: "se teki sulle oharit, ei se tollasta kamalaa lehmää haluaisikaan" Päätin odottaa että pääsen kotiin ja Skypessähän se oli online. Koitin soittaa niin se hylkäsi mun puhelun, 2kert. Tässä vaiheessa se pieni vittumainen ääni jo huusi niin että sydäntä puristi: "No niin, se teki niinkuin Tomi. Sekin lakkaa vain pitämästä yhteyttä ja jättää sut kuin nallin kalliolle." Sitten tulikin viesti: "puhelimessa". HUH!
Sitten se soitti ja sanoi ottaneensa nokkaunet, ja että lähtee ajamaan. Olin siivonnu ja puunannu kämppää ja ostanu kanakastiketta varten ruakatarvikkeet valmiiksi. Kun se tuli mun luo niin kateltiin leffoja ym. Halusin ettei se vierailu loppuis koskaan kun halusin vaan nukkua sen vieressä ja olla lähekkäin.
Sunnuntaina se heitti mut jo aika aikaisin pois, samalla kun se heitti serkkunsakin. Itketti ihan tajuttomasti ja soitin Niinalle Tikkurilan asemalta. Niina pyytikin sitten kylään ja jäin Niinalle yhdeksi yöksi. Maanantaina kun Niina oli töissä olin Noran kanssa vaateostoksilla. Niinan luo mennessäni shoppailtuani kävin ostamassa tonnikalatuorejuustokermakastikeainekset ja menin kokkailemaan.
J sano tulevansa mun luo pe heti kun pääsee töistä. Päästyäni itse töistä koitin soittaa sille mutta sen puhelin oli kiinni?! Eihän se tiiä missä mä asun ku en oo vielä osoitettakaan antanut, ja sen pitäis olla jo matkalla tänne. Se pieni vittumainen ääni alkoi ilkkua korvissa: "se teki sulle oharit, ei se tollasta kamalaa lehmää haluaisikaan" Päätin odottaa että pääsen kotiin ja Skypessähän se oli online. Koitin soittaa niin se hylkäsi mun puhelun, 2kert. Tässä vaiheessa se pieni vittumainen ääni jo huusi niin että sydäntä puristi: "No niin, se teki niinkuin Tomi. Sekin lakkaa vain pitämästä yhteyttä ja jättää sut kuin nallin kalliolle." Sitten tulikin viesti: "puhelimessa". HUH!
Sitten se soitti ja sanoi ottaneensa nokkaunet, ja että lähtee ajamaan. Olin siivonnu ja puunannu kämppää ja ostanu kanakastiketta varten ruakatarvikkeet valmiiksi. Kun se tuli mun luo niin kateltiin leffoja ym. Halusin ettei se vierailu loppuis koskaan kun halusin vaan nukkua sen vieressä ja olla lähekkäin.
Sunnuntaina se heitti mut jo aika aikaisin pois, samalla kun se heitti serkkunsakin. Itketti ihan tajuttomasti ja soitin Niinalle Tikkurilan asemalta. Niina pyytikin sitten kylään ja jäin Niinalle yhdeksi yöksi. Maanantaina kun Niina oli töissä olin Noran kanssa vaateostoksilla. Niinan luo mennessäni shoppailtuani kävin ostamassa tonnikalatuorejuustokermakastikeainekset ja menin kokkailemaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)