Tänäänki masentaa, helvetti sentään. Ompahan helpompaa olla ilman ruokaa. Emma sentään onnistui hetkellisesti piristämään päivääni ihanalla viestillä: "oot rakas" <3
Aurinko paistoi tänään hetken, katselin sitä vaan koulun ikkunasta toivoen että olisin voinu mennä pihalle nauttimaan sen säteistä. Edes rööki ei maittanu. Pitäis tehä liiketoimintasuunnitelmaa mut ei ihan vielä.. nautin hetken tästä "vapaudesta", oispa jo huominen ja uus päivä.
Unohdin ostaa sen vitun vaa'an. Sen sijaan muistin ostaa hiuslakkaa mistä oon tyytyväinen. Kävin Sokoksella ruokkiksella tappamassa aikaa ja ostin lounaaksi mandariinin ja banaanin. Kuuntelin kuinka luokkakaveri valitti miten paskoja jotkut asiakaspalvelijat on ja mä vaan nyökyttelin ja samaan aikaan huusin pääni sisällä että ei vois vähempää kiinnostaa.
Toinen luokkalainen änkytti vaa asiakkaalle: "siis niinku se ripsi niinku se niinku kasvaa ja sit niinku niinku se kuitu niinku tippuu ja sillee öh.." ku asiakas kyseli kuituripsistä. Teki mieli työntää se idiootti siitä pois ja rauhallisesti kertoo asiakkaalle mistä on kyse. Miten tollasia vammasia päästetään tollaseen kouluun..
Siivosin koulun tiloja ja ravasin rappuja ylös ja alas vieden vessapaperia sosiaalitiloihin ja muutenki puunasin paikkoja, oli jotenki vaikee olla paikallaan. Välillä jännitti että lähteeköhän taju. Samaan aikaan nautin siitä tunteesta, siitä kun kävin siellä ruokakaupassa ja ei tehny yhtään mieli mitään herkkuja, päässä oli sellanen outo tunne kun verensokeri oli alhaalla. Tälläkin hetkellä ihmeellinen unenomainen tunne. Sama olo niinku sillon joskus vuosia sitten, ihan kuin olisin tavannut vanhan ystäväni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti